München

Jahas. Tässä onkin tullut vähän taukoa blogin kirjoittamisesta. Arki arkiintuu, joten siitä ei juuri uutta kerrottavaa ole. Aamulenkkiä, koulua, salia. Pidetään rutiinit päällä ettei vaan ole liian kivaa. Ja ajattelin tulla täältä takaisin paremmassa kunnossa, mitä lähtiessä. Ihan jo sen takia, kun ihmiset olettavat päinvastaista opiskelijavaihdosta tulevista. Aamulenkit on vielä aikamoista tervaa. Toisaalta, jos satun kävelemään epähuomiossa päin punaisia ja suoraan bussin alle, voin maassa neliraajahalvaantuneena miettiä, ettei tämä suinkaan päivän vittumaisin juttu ollut. Rikun kanssa äsken puhuttiinkin, että täällä meinaa tulla huono omatunto, jos elää järkevästi ja terveellisesti. Eihän nyt vaihtoon sen takia olla tultu.

Vastapainoksi onkin sitten keksittävä yhtä sun toista viikonlopuiksi. Viime viikko kiteytyi kolmen päivän reissuun Müncheniin. Matkassa oli minä, Riku ja Alaskan vahvistus Joseph. Kevyellä organisaatiolla oltiin siis liikenteessä. Syitä matkaan itse kaupungin lisäksi on aika tasan kaksi: BMW-museo ja Weissbier eli onko se nyt sitten vehnäolut. Luonnollisesti saksan perinteinen katuruoka Currywurst oli myös hotkaistava.

Välimatkat hoituivat junalla. Aluksi nelisen tuntia Grazista Salzburgiin, josta ostimme Bayern-ticketit. Kyseinen lippu käy Müncheniin asti ja toimii siellä vielä paikallisliikenteessäkin jonkun tunnin. Hieman jäi epäselväksi lipun voimassaoloaika. Jokatapauksessa tämä on edullisin tapa taittaa kyseinen matka. Tämä vinkkinä, jos tätä joku vaihtoon lähtevä eksyy lukemaan. Yhteensä matkaa sai taittaa kuutisen tuntia, joka oli hyvä etappi harjoittaa englannin puhumista (salmon, lohi, äännetään ilman l-kirjainta. Toim.huom.) Suomalaiset äimäsivät vuoria ja maisemia, jenkki kommentoi ettei nämä ole yhtään mitään Alaskaan verrattuna samalla Starbucksin yli-imelää Frappuccinoa nauttien. On muuten erikoinen paikka tuo Alaska. Se pitäisi ehkä joskus kokea.

Matkaa suunniteltaessa budjetti pyrittiin pitämään alhaalla. Tottakai. Huomasimme, ettei minulla ja Rikulla ole kummallakaan kokemusta hostelleista, joten miksei varattaisi sellainen. Todella hyvä majoitus löydettiinkin. Uudehko rakennus, isot sängyt ja iso TV sunnuntain formulakisaa ajatellen. Saunottiinkin lauantai-iltana, ekaa kertaa täällä ollessa. Ehkä laatuun vaikutti se, että yövyimme lopulta neljän tähden hotellissa. Sijainti oli vähän syrjäinen, mutta julkiset kulkee "isolla kirkolla" hienosti. Aamupalat syötiin toisaalla. 21e/hlö oli vähän liikaa hotellin aamupalasta.

Kartta julkisesta liikenteestä ja/tai tähtikuvioista.

Lauantaina oli aamupalan etsimisen jälkeen vuorossa BMW-Welt ja -museo. Ensimmäinen on eräänlainen showroom kaikista konsernin tuotteista moottoripyöristä ja Mineistä lähtien. Jälkimmäinen on museo. Suosittelen tätä kohdetta, jos on joskus istunut auton kyydissä ja aikoo näin tehdä myös jatkossa. Museossa oli Rolls-Royce näyttely perinteisen tarjonnan lisäksi. Welt on ilmainen, museo maksoi kuusi rahaa opiskelijalta.

En tiennyt tällaisen mallin olemassaolosta

Taitaa olla sähköauto tai hybridi.

Taustalla BMW pääkonttori, välissä museo, edessä kaksi junttia.

Rolls-Royce näyttely. Merkkihän kuuluu BMW-konserniin.

Tämän elämyksen jälkeen yritimme löytää kaupungin keskustasta Josephin valitseman museon, tuloksetta. Päädyimme lopulta viereiseen English Garden-puistoon, joka on todella valtava ja hieno paikka. Kesäinen keli oli saanut ihmiset massoittain viettämään päivää nurmelle. Tämä valinta osoittautui erinomaiseksi. Muutenkin koko kaupunki vaikutti erittäin viihtyisältä. Lyhyen tutustumisen jälkeen pidin enemmän mitä Berliinistä, missä syksyllä kävin. Jos tässä innostuu myöhemmin työharjoittelusta ulkomailla, München on erittäin varteenotettava kaupunki.

Paikallinen Brandenburgin portti.

English Garden

Juntti,jenkki,juntti English Gardenissa.

Kaikenkaikkiaan reissu oli erinomainen, vaikkakin turhan lyhyt. Kovin montaa paikkaa ei tässä ajassa ehdi näkemään. BMW-museo löydettiin, kuin myös Weissbierit. Vähän oli puhetta, että jos vielä toisen reissun tähän kaupunkiin tekisi. Paulaner-olutmerkin museo ja Dachaun keskitysleiri olisivat seuraavana listalla. Luonnollisesti porukan hitsautuessa yhteen muodostui eräskin sanonta tai inside-läppä. Kävi ilmi, ettei Joseph tiennyt Kone-yhtiötä! Miten voi olla mahdollista. Pakkomielteenomaisesti päätin tämän aukon sivistyksessä täyttää. Paluumatkalla saimme vielä kaupanpäälle kuunnella ensimmäisen tunnin ajan uhmaikää edustavia, orastavasti pyyleviä teinityttöjä ja heidän matkakaiuttimesta luukuttamia paskimpia listahittejä viimeisen viiden vuoden ajalta. 

Tällä viikolla otammekin vuokra-auton alle, lisäämme matkaseuraan pari ihmistä ja suuntaamme Budapestiin. Siitä sitten lisää syksymmällä.