Kevätloma

Moi!

Tänne alkuvuonna saapuessani kuulin ensimmäisellä luennolla positiivisen uutisen: huhtikuussa laitetaan tiskiin kolmen viikon kevätloma! Sehän käy vallan mainiosti varsinkin, kun itse lukukausi jatkuu pitkälle kesään, toisinkuin Suomessa. Tästä lomasta on nyt vietetty noin puolet. Reilu viikko vielä edessäpäin.

Kevätloma, spring break. Eli lomalle jonnekin on lähdettävä. Tällä kertaa mietin, että nyt otetaan varman päälle. Jokin tuttu ja turvallinen paikka. Ettei vaan tulisi liikaa kokemuksia.

Lähdin Suomeen.

Melko yllättävä ratkaisu, jonka päätin kolme päivää ennen lähtöä. Tämä ei siis ollut ollenkaan suunnitelmissa alunperin, sillä yksi Suomen reissu on varattu myös toukokuun lopulle. Tähän päätökseen vaikutti useampikin seikka:

• suurin osa Grazin kavereista lähtee joko kotimaahansa tai matkoille
• suurin osa matkailuista omalta osaltani on budjetoitu kesän interrail-reissuun
• = pyörisin suurimman osan kolmen viikon lomasta yksikseni tietokoneen äärellä
• tulevan veljenpojan laskettu aika oli ko. viikolla
• olihan sitä nyt ikävä perhettä ja ystäviä
• lennot sponsoroitiin

Lento rakkaaseen kotimaahan lähti tiistaina Wienistä ja paluu oli seuraavan viikon keskiviikkona. Pääsiäisen pyhät tuli vietettyä tutussa miljöössä ja mielentilassa. Suurimman osan ajasta keskitin Jyväskylään. Jotenkin siellä vain tapahtuu enemmän, mitä Saarijärvellä.. Parin päivän jälkeen saapumisestani sainkin kuulla ilouutisen: minusta tuli sekä setä että kummisetä. Se on broidi ku skulaa! Enempiä empimättä varpajaiset vietettiin jo saman vuorokauden puolella. Tuli nähtyä Laukaankin yöelämää vähän, mutta liikaa. Viikonlopun aikana tuli nähtyä perhettä, lähisukua ja lähes kaikki näkemisen arvoiset ihmiset. Eli varsin onnistunut reissu! 

Oli mukava tehdä parin kuukauden poissaolon jälkeen pieni välikatsaus näiden maiden eroon. Perinneruokia ja tapoja(sauna) minulla ei niinkään ollut ikävä, vaikka olikin mukava niistä nauttia. Muutama seikka yllätti itseänikin. Alppimaisemat ovat aina olleet kovasti mieleeni, mutta nyt tulin siihen tulokseen, että Suomen järvimaisema on lähempänä sydäntäni. Ymmärtäähän sen, kun on vetten äärellä varttunut. Toinen yllättäjä oli valoisuuden määrä, päivän pituus. Onhan sen aina tiennyt, että pohjoisessa päivät ovat pitkiä kevät-kesäaikaan, mutta silti sitä on pitänyt niin itsestäänselvyytenä. Ei tarvitse mennä Itävaltaa etelämmäksi huomatakseen, että pimeys tulee aikaisin ja todella nopeasti. Ei Suomesta jaksa tähän vuodenaikaan moittia muuta kuin hintatasoa.

Kaikenkaikkiaan reissusta jäi paljon käteen. Aiemmin mainittujen lisäksi tuli tutustuttua ranskalaiseen kaverin kaveriin (nykyisin siis kaveriin, toim. huom.), joka lupasi tarjota majoituksen ja paikallisopastusta Ranskanmaalla heinäkuun junamatkalla. Samoin paluulennot on nyt hankittu. 21. heinäkuuta lennän Saksan Bremenistä Tampereelle. Kouluni täällä loppuu arviolta heinäkuun 4. päivä, joten kaksi ja puoli viikkoa on varattu siirtymäaikaa välille Graz - Bremen. Viimeisenä päivänä veljeni Jaakko tutustutti minut Helsingissä harrastukseen nimeltä boulderointi. Tästä saattaa hyvinkin tulla uusi harrastus kotiin palattuani. Hauskaa ja tehokasta touhua.

Nyt kolme päivää Itävallassa viettäneenä Suomessa vierailu tuntuu maailman eniten oikealta ratkaisulta. Ketään ei näy ei kuulu ja sääkin on epävakaa. Tilanne seuran suhteen korjaantunee onneksi jo viikonlopun aikana. Päivät menee Python-ohjelmointikieltä opetellessa ja vähän urheillessa. Best case scenario: opin uuden ohjelmointikielen ja saan läpäistyä yhden (vain) kolmen opintopisteen kurssin. Worst case scenario: opin uuden ohjelmointikielen. Jokatapauksessa suoranaista tarvetta lomailulle ei enää ole. Saattoi hyvinkin olla elämäni paras loma.