Kolmas viikko

Kolmas viikko koulun osalta takanapäin. Nyt on jo vähän esimakua kursseista. Yksi kurssi tippui pelistä pois, syinä seuraavat: pitäisi olla Mac, menee päällekkäin toisen kurssin kanssa, ohjelmointia kielellä, mitä en osaa, luennot Saksaksi, ryhmätyöskentelyä. Jäljelle jääneiden kurssien perusteella minusta muovautuu kovan luokan tietoturva-asiantuntija/alkoholisti.Tietoturva-alkoholisti. Kurssit IT-security ja Applied Cryptography vievät suurimman osan kalenterista. Diat ovat olleet erittäin matemaattispainotteisia, joten joutunee parikolme ajatusta näihin laittamaan. Vaan en minä valita! Ihan mielenkiintoisia kuitenkin ovat ja sellaisia, jotka suoritettuaan varmasti tuntee oppineensa jotain uutta.

Saksan kieltä olisi ehkä voinut hieman petrata tänne tullessa tai jopa opiskella sitä nyt samalla. Kaikki yliopiston kielikurssit jo suorittaneena en vaan oikein löydä motivaatiota. Näillä mennään. Kuitenkin esimerkiksi miesten jumpassa joka kerta on joku tullut minulle puhumaan. Oletan heidän kysyvän, olenko tekemässä jollain laitteella. Tähän vastaan lähes poikkeuksetta kielteisesti "nein". Kysymys kuulostaa joka kerta erilaiselta, joten ehkä he kysyvät minulta jotain muutakin välillä.

- Hyvältä näyttää jätkän treeni  -Nein
- Oletkos kauankin harrastanut tätä? - Nein
- Voisitko tulla jeesaamaan? -Nein
- Olen täydellinen nainen. Haluaisitko lähteä kanssani vaikka kahville?  -NEIN!

Sijoitin asunnossa viihtymiseeni jo toisen artikkelin verran. Ostin mutteripannun. Olen ns. kaikkijuomainen, mutta nyt asunnon tarjoama kahvinkeitin ei ihan täyttänyt standardejani. En haluaisi valittaa, mutta tuossa ämpärimuovista taivutellussa aparaatissa ei ole kyllä paljoa taikaa. Katkaisee virratkin pari kuppia keitettyään eli 2-3 kertaa nykäistävä uudestaan käyntiin. Ei voi päivä lähteä hyvin käyntiin, jos kahvinkeitto alkaa keljuttamaan. Jokitalon Jussi sanoisi tähän "Vittuilun pitää loppua". No, nyt se loppui.

Mutteripannu

Vaan ei ihan kokonaan loppunutkaan. Puolivälissä viikkoa tartutin itseeni kurkkukivun ja tällä hetkellä on sitä tasoa, että mennee viikonloppu lepäillessä. Ei paljoa urheilla eikä toisaalta viitsi ihmisten ilmoillakaan olla kun puhuminen sattuu.