Eka viikko

Seitsemän päivää lusittu, aika paljon vielä edessä. Huomenna alkaakin koulu ihan oikeasti. Tämän vuoden puolella en olekaan luennoilla istunut, koska Jyväskylässä en olisi mitään kurssia ehtinyt tammi-helmikuussa loppuun asti käymään. Opiskelu alkaa rauhallisesti sillä ensi viikolla on koulua vain kahtena päivänä. Siitä se vauhti sitten kiihtyneekin, kunnes ollaan huhtikuussa ja noin kolmen viikon kevätloma puskee päälle ikävästi. Sain tunnukset koulun järjestelmään ja kursseja löytyikin alustavasti 24 opintopisteen edestä. Kaikki ovat englanniksi, samalla kampusalueella ja ainakin puolet ihan oikeasti mielenkiintoisen kuuloisia. En jaksa kursseja luetella, koska ei ne teitä kiinnosta. Kyseinen kampusalue on vielä kaikista lähimpänä asuntoani, noin puolen kilometrin päässä.

Viikon kokemuksella voin julistaa olevani tyytyväinen asuntooni sekä tällä hetkellä ainoaan kämppikseeni. Ne, ketkä ovat kanssani joskus asuneet tai enemmän hengailleet tietävät, että tiskipöydän on oltava aina puhdas ja tyhjä astioista. Tämä on lähes pakkomielle. Onnekseni Iago on samoilla linjoilla kanssani. Muutenkin leppoisa kaveri. Toinen kämppikseni, ketä en ole vielä tavannut, on kotoisin Omanista. Kaikille tuttu Omanin sulttaanikunta! Täytyy myöntää, ettei minulla ollut mitään käsitystä tällaisen maan olemassaolosta. Siellä on paljon öljyä.

Keittiö on tässä kunnossa. Aina.

Perjantaina lähdin Iagon matkaan asuinrakennuksen "Common Roomiin". Siellä olikin muita suomalaisia seitsemän kappaletta vastassa, joko Tampereelta tai Lappeenrannasta. Suurin osa huoneen tyypeistä ovat olleet täällä jo yhden lukukauden, joten yhteisöllisyys oli selvästi nähtävissä. Illan päätteeksi tulikin sellainen olo, ettei täällä yksin tarvitse olla ellei välttämättä halua. Yökerhoissa saa ilmeisesti tupakoida kaikkialla, mikä pistää vaatteet ikävästi haisemaan.

Sunnuntaina pyörähdettiin parin suomalaisen ja kolmen espanjalaisen tyypin kanssa Schlossbergissä, läheisellä kukkulalla. Sieltä oli kiitettävät näkymät kaupungille.

Schlossbergin kellotorni

Joku paikallinen räkälä

Günther halusi erottua joukosta talollansa. Oikeasti tämä on Kunsthaus.

Chickenschnitzelburger. Oli ihan hyvää.

Perjantaina löysin itselleni kuntosalin melko läheltä asuntoa. 23e/kk, ei määräaikaa. Penkkipunnerrusta ilman paitaa farkut jalassa-tyyppinen laitos.

Lenkkeilymaastoja kartasta tutkiessani huomasin parin korttelin päässä vihreän alueen. Sankt-Peter Friedhof-niminen puisto. En sitten kauaa kehdannut siellä juosta, koska aloin olla aika varma, että friedhof tarkoittaa luupuistoa eli hautausmaata.