Maksuvaikeuksia

Jos Suomessa on tottunut elämään pelkästään pankkikortin varassa, huomaa aika äkkiä ettei se täällä ole vielä ihan kuuminta hottia. Paikallinen Erasmus Student Network on hieronut  vaihtareille mahdollisuuden ilmaiseen pankkikorttiin, jota pidin aluksi hieman turhana. Nyt parin päivän aikana olen kuitenkin törmännyt jo useampaankin seikkaan, mikä saa minut pankin puheille.

Case Lidl:

Tiistaina kotiin kävellessäni huomasin Lidliin ohjaavat kyltit. Tomerasti kävelin sisään tuttuun kauppaan ja samantien nöyränä kassan kautta ulos. Eivät usko täälläpäin ostoskoreihin vaan kärryillä on mentävä. Parillakympillä keräsin itselleni tuotteita ja suuntasin kassalle. Edellä oleva rouvashenkilö maksoi hienosti pankkikortilla ostoksensa eli eihän tässä voi olla mitään ongelmaa. Kuitenkin minun uudenkarhea Osuuspankin Debit/Credit ei meinannutkaan toimia. "No credit card",sanoi kassaneiti. Koitin S-pankin korttia, missä on pelkkä debit-ominaisuus. Ei toimi. "No credit card", hän toisti ammattimaisesti. Tämän jälkeen hän viittoi, että raha-automaatti on tuossa heti kohta nurkan takana. Vajaan kilometrin jalkamarssin jälkeen löysin vihdoin automaatin. "System error", toisella kerralla "Your card is not valid". Pitäkää ruokanne.

Case Prepaid card:

Otin käyttöön ESN:n tarjoaman A1-operaattorin prepaid-kortin. Pitäähän sen internetin kulkea kaikkialla mukana. Koska minulla ei vielä ole Itävaltalaista pankkitiliä, näin ainoaksi mahdollisuudeksi ostaa kaupasta luottoa prepaid-tililleni. Tämän täytyy olla helppo rasti.

Menin tien toisella puolella olevaan Spariin. Heillä ei ollut A1-prepaid-kortteja. Ei ollut myöskään Billa-ruokakaupassa. Hetken käveltyäni löysin pienen kioskin, josta tällaisen pystyi ostamaan. Kävipä yllättävän helposti! Pankkikorttia näytettyäni kioskin täti viittoi että ei me olla lähdetty tuohon korttihommaan ollenkaan mukaan. Selvä homma. Lähin tietämäni automaatti on asuntoni vieressä, noin puolen kilometrin päässä. Tällä kertaa rahaa pystyi nostamaan (eri pankki kuin case Lidlissä), mutta vain ja ainoastaan luottokortin puolelta! "Ei me olla lähdetty tähän debit hommaan ollenkaan mukaan", tokaisi pankkiautomaatti. 

Nyt oli euroja taskussa ja varma ostopaikka puheajalle. Kävelin takaisin kioskille vain huomatakseni, että kioskin täti olikin pykältänyt siesta-vaihteen päälle!. Kuusi minuuttia myöhästyin. Jatkoin matkaa eteenpäin ja löysin vastaavan kioskin. Ja sama homma. Mammat varmaan saman teepannun äärellä naureskelevat.

Parin tunnin lounastauko

Muistin juokseneeni aamulenkillä huoltoaseman ohitse, eikä se ole tästä kaukana. Päätin, että tällä reissulla minä sen puheajan ostan ja tuolta kyseiseltä huoltoasemalta sen saan. Vaikka väkisin. Ihan sama onko se niillä myytävänä. Kaikkien onneksi heillä oli myytävänä puheaikakortteja ja vihdoin sellaisen itselleni sain ostettua. Suoritin ostotapahtuman saksaksi. Natürlich.

Niin ja mikäli tällä reissulla haluaa hienostella ja pestä pyykkiä niin turha luulo, että suomalainen pankkikortti siihen kävisi. Käteinenkin on tällä kertaa poissuljettu.

Kävin pyörimässä kaupungilla.